Jääkiekko on yksi Suomen seuratuimmista lajeista ja Suomi kuuluu kuuden lajia dominoivan maan joukkoon Kanadan, Tšekin, Venäjän, Ruotsin ja USA:n ohella. Vaikka jääkiekon alkuhistoria ei täysin ole selvillä, on jotain varmaa tietoa saatavilla lajeista, jotka johtivat jääkiekon kehittymiseen ja jotka taas kehittyivät jääkiekosta.
Hieman historiaa
Shinty-nimisen joukkuepallopelin uskotaan olevan jääkiekon edeltäjä. Sitä pelattiin Skotlannissa, josta se sitten tuli siirtolaisten mukana Kanadan Nova Scotiaan. Siellä se kehittyi jääkiekoksi, joka on tänä päivänä Kanadan virallinen, kansallinen talviurheilulaji. Ja vaikka Suomessa maastohiihto onkin suosituin talviurheilulaji, ei lätkä ole kaukana perässä.
Kaikkien aikojen ensimmäinen jääkiekkopeli pelattiin Montrealissa, Kanadassa ja tämä kaupunki onkin julistettu jääkiekon syntymäpaikaksi Kansainvälisen jääkiekkoliiton toimesta. Nykyjääkiekon säännöt vaihtelevat hieman maittain ja sarjoittain, mutta Suomessa noudatetaan monen muun maan tapaan Kansainvälisen jääkiekkoliiton virallisia sääntöjä.
NHL ja KHL
Pohjois-Amerikassa käytetään hieman eri sääntöjä ja myös jääkiekkokaukalon mittasuhteet ovat hieman erilaiset. NHL eli National Hockey League on arvostetuin liiga Pohjois-Amerikassa ja myös suomalaiset käyvät tässä ammattilaisliigassa ahkerasti pelaamassa.
Venäjällä taas toimii ammattilaispelaajien Kontinental Hockey League eli KHL, jossa on joukkueita Venäjän lisäksi esimerkiksi Valko-Venäjältä, Kiinasta, Suomesta, Slovakiasta, Kroatiasta, Latviasta sekä Kazakstanista.
Shinty
Skotlantilainen shinty on ikivanha peli, ja erilaisia joukkuepelejä, joissa palloa sohitaan erilaisilla kepeillä, onkin pelattu jo tuhansia vuosia. Shinty ja sen lähisukulainen hurling esiintyvät jopa kelttiläisessä mytologiassa, joten pelillä riittää historiaa. Sitä pelataan vielä tänäkin päivänä Skotlannissa, perinteisesti nurmella ja siinä käytettävä maila muistuttaa lähinnä maahockey-mailaa.
Shinty-mailassa ei saa olla metalliosia ja se tehdään yleensä yhdestä puupalasta, joka on luontaisesti käyrä. Se tehdään usein pelaajan pituuden mukaan. Pallo taas muistuttaa amerikkalaista baseball-palloa, se on tehty korkista, joka on peitetty kahdella nahanpalasella, jotka on ommeltu yhteen. Pallo voi olla minkä värinen tahansa ja niitä onkin käytössä esimerkiksi valkoisia, mustia sekä neonvärisiä.
Kun jääkiekkopelissä peluutetaan eri ketjullisia ahkerasti vuorotellen ja ainoastaan kuusi miestä saa kustakin pelaavasta joukkueesta olla yhtä aikaa kentällä, on shinty tässä asiassa hieman jalkapallomaisempi. Shinty-joukkueessa on yhtä aikaa kentällä 12 miestä tai 10 naista per joukkue. Vaihtoja saa olla kolme per peli.
Hurling
Hurling-nimisellä joukkuepallopelillä yhtä komea historia ja samat kelttiläiset juuret kuin shintylläkin ja nämä kaksi kulkevat hyvin lähekkäin tänäkin päivänä. Hurlingin suomenkielinen nimi on irlantilainen nurmipallo ja Irlannista se onkin kotoisin ja siellä se on myös hyvin suosittu tänäkin päivänä. Shintyn ja hurlingin säännöt eroavat vain hieman toisistaan ja on myös kehitetty näiden kahden pelin variaatio, shinty-hurling, jotta irlantilaiset ja skotlantilaiset voivat järjestää yhteisiä turnauksia.
Hurlingissa on tungosta kentällä vielä enemmän kuin shintyssä, sillä kentällä on yhteensä viisitoista pelaajaa. Pelaajalla ei ole muita suojavarusteita kuin kypärä, joka onkin sitten pakollinen. Paitsi Irlannissa, pelataan hurlingia myös esimerkiksi USA:ssa, Argentiinassa, Uudessa Seelannissa ja Australiassa.
Irlannissa se on kuitenkin erittäin suosittu peli, myös naisten keskuudessa. Naisten hurlingia kutsutaan nimellä camogie ja sitä pelataan pikkutytöstä alkaen.
Jääpallo
Myös jääpallolla riittää historiaa tuhansien vuosien päähän. Jääpalloa muistuttavia pelejä pelasivat muun muassa muinaiset egyptiläiset, japanilaiset, atsteekit, kreikkalaiset sekä roomalaiset. Nykymuotoonsa jääpallo kehittyi 1700-luvulla Englannin itäosan kylissä. Hockeyta siellä oli pelattu jo kauan, mutta siitä kehitettiin versio, jota saatettiin pelata talvisin, tuo osa Englantia kun sai jääpeitteen talvisaikaan.
Pian tämä uusi peli levisi myös kaupunkeihin ja sieltä se tuotiin Ruotsiin ja Venäjälle, jotka ovat lajin tärkeitä tukikohtia tänäkin päivänä. Pietarin kaupungissa kirjoitettiinkin lajin yhteiset säännöt vuonna 1898, jota pidetäänkin jääpallon virallisena syntymävuotena. Suomessa laji oli suosionsa huipulla 1950-luvulla, mutta sitä pelataan yhä ahkerasti ja sitä edesauttaa myös lukuista tekojääradat sekä jäähallit. Suomessa ensimmäinen joukkuepallopelien SM-kilpailu ei suinkaan ollut jääkiekossa, vaan jääpallossa ja se tunnetaan nykyään nimellä Bandyliiga.
Salibandy
Jääkiekon sukulainen on myös salibandy, joka tunnetaan myös nimellä sähly. Sählyä pelataan kuitenkin leikkimielessä kaveriporukoiden kesken ja säännöt ovat muokattavissa, kun taas salibandy on pelin virallisempi muoto, se on kilpaurheilua ja sille ovat olemassa maajoukkueet, MM-kisat ja erilaisia salibandyliigoja.
Salibandyn katsotaan alkaneen Ruotsissa 1960-luvulla, jossa sitä alettiin pelata lapsille tarkoitetulla muovisella reikäpallolla sekä muovimailoilla. Ruotsista se saapui ensimmäiseksi Helsingin Yliopistoon, jossa vuonna 1974järjestettiin lajin ensimmäinen turnaus Suomessa. 80-luvulla peli alkoi sitten saada laajempaa suosiota, kun ensin Ruotsissa, sitten Sveitsissä ja Suomessa, perustettiin salibandyn lajiliitot.
Nämä kolme maata ovatkin salibandyn edelläkävijämaita ja ne perustivat Kansainvälisen salibandyliiton jo vuonna 1986. Nykyisin tällä liitolla on yli kuusikymmentä jäsentä, mukana myös sellaisia maita kuin Uganda, Mosambik, Thaimaa, Moldova ja Liechtenstein. Suomessa salibandy on toiseksi suosituin pallopeli harrastajien keskuudessa ja salibandyjoukkueita on muutama tuhat. Salibandyä suositumpi pallopeli Suomessa on vain jalkapallo.